KKO:1994:34
- Asiasanat
- Avioliitto - Omaisuuden ositus - Pesänjakaja
- Tapausvuosi
- 1994
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S92/1536
- Taltio
- 1768
- Esittelypäivä
Ks. KKO:1982-II-56 ja KKO:1993:109
Ään.
Pääosan ositettavista varoista muodosti omakotitalo vuokraoikeuksineen. Pesänjakajalle myönnettiin myyntilupa, kun lunastus pesän ulkopuolisilla varoilla ei tullut kysymykseen toisen puolison vastustaessa sitä eikä reaalinen jako ollut mahdollinen. Jakoa murtoosiin ei pidetty perusteltuna, kun yhteishallinnan edellytykset puuttuivat.
AL 85 § 3 momPK 23 luku 8 § 1 momPK 23 luku 8 § 2 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Hakemus Kuopion raastuvanoikeudessa
Asianajaja X on kertonut, että Kuopion raastuvanoikeus oli 3.10.1991 lykätessään A:n ja B:n avioeroasian jatkokäsittelyä varten määrännyt hänet pesänjakajana toimittamaan puolisoiden välillä osituksen. Puolisoiden pääasiallinen jaettava omaisuus oli heidän yhteisesti omistamansa Kuopion kaupungin Rypysuon kaupunginosan korttelissa 44 olevan tontin numero 2 vuokraoikeus ja tontilla sijaitseva asuinrakennus.
Osituksen kestäessä oli vaadittu yhteisen omaisuuden reaalista jakoa. Jakoa ei voitu toimittaa jakamalla omaisuus murto-osiin asianosaisten välillä. Koska pesänjakajalla ei ollut oikeutta vastoin B:n tahtoa sisällyttää yhteistä vuokraoikeutta ja vuokramaalla olevaa asuinrakennusta A:n omaisuuteen siitä huolimatta, että A oli valmis maksamaan lunastuksen välittömästi pesän ulkopuolisilla varoilla rahasuorituksena, pesänjakaja on pyytänyt, että raastuvanoikeus määrää vuokraoikeuden ja rakennuksen myytäväksi pesänjakajan toimesta.
Raastuvanoikeuden päätös 13.4.1992
Raastuvanoikeus on lausunut, että A ja B omistivat kumpikin puolet Kuopion kaupungin Rypysuon (IXX) kaupunginosan korttelin 44 tontin numero 2 vuokraoikeudesta ja tontilla olevasta asuinrakennuksesta. Vuokraoikeuden ja rakennuksen jaosta ei ollut päästy sovintoratkaisuun eikä jakoa voitu muutoin toimittaa. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on avioliittolain 85 §:n 3 momentin ja 98 §:n sekä perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla määrännyt sanotun omaisuuden myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Raastuvanoikeus on määrännyt pesänjakajan huolehtimaan myymisestä ja kauppahinnan jakamisesta.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 18.9.1992
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli valittamalla saattanut asian, ei ole muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 4.3.1993. A on valituksessaan kertonut, että Kuopion raastuvanoikeus oli 3.10.1991 julistamallaan päätöksellä uskonut puolisoiden neljä alaikäistä lasta hänen huoltoonsa ja oikeuttanut hänet lastensa kanssa yksin jäämään asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin puheena olevaan omakotitaloon. A:n luona asui vielä puolisoiden yliopistossa opiskeleva tytär. Turvatakseen lapsilleen turvallisen ja tutun kasvu- ja kehitysympäristön hän oli vaatinut osituksessa taloa itselleen ja tarjonnut B:lle välitöntä rahasuoritusta tasingon maksamiseksi pesänjakajan määräämän käyvän hinnan mukaan. Kun ositus voitiin toimittaa antamalla omakotitalo hänelle, A on vaatinut raastuvanoikeuden ja hovioikeuden päätöksen kumoamista sekä pesänjakajan omaisuuden myyntiä koskevan hakemuksen hylkäämistä.
Varatuomari Y, jonka Kuopion raastuvanoikeus myöntäessään A:lle maksuttoman oikeudenkäynnin on määrännyt hänen oikeudenkäyntiavustajakseen, on pyytänyt, että hänelle maksettavaa palkkiota määrättäessä otettaisiin huomioon oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon hankkimisesta aiheutuneet kulut.
B ei ole antanut häneltä pyydettyä vastausta.
X on antanut pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 10.5.1994
Perustelut
Avioliittolain 85 §:n 3 momentin mukaan osituksessa on jaettava myös puolisoiden yhteinen omaisuus. Jaossa noudatettavan perintökaaren 23 luvun 8 §:n säännösten mukaan pesänjakajan on suoritettava jako siten, että kummallekin puolisolle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Omaisuus, jota ei voida sopivasti jakaa osiin tai erotella, on kuitenkin, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan. Jollei jakoa näin saada toimitetuksi, oikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä omaisuutta myytäväksi.
Pääosan Maijaloiden ositettavasta omaisuudesta muodostaa heidän yhteisesti Kuopiossa omistamansa omakotitalo tontinvuokraoikeuksineen. Omakotitalo on A:n ja hänen huoltoonsa uskottujen perheen alaikäisten lasten asuinkäytössä. A on tarjoutunut lunastamaan omakotitalon vuokraoikeuksineen pesänjakajan hankkiman kiinteistönvälittäjän arvioimasta hinnasta. B on vastustanut lunastusta ja vaatinut omaisuutta myytäväksi, jotta siitä saataisiin käypä hinta.
Osituksen toimittaminen niin, että omakotitalo vuokraoikeuksineen pantaisiin kokonaisuudessaan A:n jako-osuuteen, merkitsisi sitä, että B joutuisi luopumaan omaisuudestaan pesän ulkopuolisilla varoilla suoritettavaa, arvioon perustuvaa lunastussummaa vastaan. Kun pesänjakajan toimivalta rajoittuu ositettavana olevaan omaisuuteen, mainitunlainen lunastus ei voi tulla B:n sitä vastustaessa kysymykseen, vaikkakin se osapuolten ja lasten tarpeet huomioon ottaen saattaisi olla tarkoituksenmukaista.
Omakotitaloa vuokraoikeuksineen ei tässä tapauksessa voida jakaa osiin. Jakaminen murto-osiin perustaisi osapuolten välille eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain mukaisen yhteisomistussuhteen. Kun A ja B vastustavat yhteisomistus- ja yhteishallintasuhteen perustamista, merkitsisi jako murto-osiin osapuolten välisen taloudellisen selvittelyn pitkittymistä ja lisäkustannuksia. Siten osituksen tarkoitus jäisi saavuttamatta. Näin ollen ositusta ei saada toimitetuksi muuten kuin määräämällä omaisuus pesänjakajan toimesta myytäväksi.
Y:lle ei ole tuleva valtion varoista korvausta tänne A:n puolesta toimitetun oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon hankkimiskuluista jutussa, koska noita kuluja ei voida pitää maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuina tarpeellisina kuluina.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla maksetaan Y:lle A:n avustamisesta täällä palkkioksi 1 600 markkaa, mikä jää valtion vahingoksi.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Suhonen: Yhteisen omaisuuden lunastusta pesään kuulumattomilla varoilla sekä maksutonta oikeudenkäyntiä koskevalta osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.
Yhteisen omaisuuden jaossa, joka avioliittolain 85 §:n 3 momentin nojalla toimitetaan omaisuuden osituksessa, on lain 98 §:n mukaan noudatettava perintökaaren 23 luvun 8 §:n 1 momentin määräyksiä omaisuuden jakamisesta. Niiden mukaan kullekin osakkaalle on annettava osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta, kuitenkin niin, että omaisuus, jota ei näin voi sopivasti jakaa osiin tai erotella, on pantava samaan osaan. Omaisuuden myynnistä oikeus voi mainitun 8 §:n 2 momentin mukaan määrätä vain, jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi eli jollei omaisuutta voi sen paremmin jakaa tai erotella kuin panna samaan osaan. Lain mukaan ei siis ole estettä toimittaa ositus perustamalla tarvittaessa A:lle ja B:lle eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain mukainen yhteisomistus tontin vuokraoikeuteen ja tontilla olevaan rakennukseen.
Edellä todetusta lunastusmahdollisuuden puuttumisesta huolimatta osituksen tuloksen ei tulisi olla se, että A:n ja B:n lapset menettäisivät kotinsa, mikäli tämä voidaan välttää. Tähän nähden katson, ettei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista suostua pesänjakajan perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla esittämään hakemukseen omaisuuden myynnistä osituksen yhteydessä. Tämän vuoksi kumoan hovioikeuden ja kihlakunnanoikeuden päätökset sekä hylkään pesänjakajan hakemuksen oikeuden suostumuksesta tontin vuokraoikeuden ja rakennuksen myyntiin.
Oikeusneuvos Lindholm: A ja B omistavat yhteisesti Kuopion kaupungin Rypysuon (IXX) kaupunginosan korttelissa 44 olevan tontin numero 2 vuokraoikeuden ja tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen. Tätä yhteistä omaisuutta ei voida osituksessa avioliittolain 85 §:n 3 momentin ja perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen B:n vastustaessa jakaa siten, että omaisuus kokonaisuudessaan annettaisiin A:lle hänen tarjoamaansa lunastusta vastaan. Kun ositus kuitenkin on toimitettavissa perustamalla tarvittaessa A:lle ja B:lle eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain mukainen yhteisomistus tontin vuokraoikeuteen ja tontilla olevaan asuinrakennukseen, ei ole tarpeen suostua pesänjakajan perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla esittämään hakemukseen omaisuuden myynnistä.
Kumoan hovioikeuden ja kihlakunnanoikeuden päätökset ja hylkään pesänjakajan hakemuksen oikeuden suostumuksesta vuokraoikeuden ja rakennuksen myyntiin. Maksutonta oikeudenkäyntiä koskevalta osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.
Oikeusneuvos Riihelä: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Lindholm.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Vanala, Tynjälä ja Makkonen. Esittelijä Mirja Sormunen.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Nikkarinen, Riihelä (eri mieltä), Lindholm (eri mieltä), Haarmann, Roos, Krook, Suhonen (eri mieltä), Raulos, Tulokas ja Pellinen. Esittelijä Marjatta Möller.